Tag Archives: remppa

Juupas-eipäs asbestista

 

    Asun muovihuppuun kiedotussa talossa. Rakennuksessa on kuusi kerrosta ja neljä rappua, jokaisessa parisen kymmentä kotia. Aika suuri paketti. Yli viisikymmenvuotiaan asumuksen ulkoseinät ovat pikku hiljaa rapautuneet ja alkaneet tulla elinkaarensa päähän. Sen vuoksi yhtiökokous päätti tehdä reippaan remontin. Seinien rappauksen lisäksi korjaussuunnitelmaan sisällytettiin parvekkeiden purkaminen ja rakentaminen uudestaan.

    Ruljanssin kestoksi on arvioitu yksitoista kuukautta. Se merkitsee, että asuntoni ikkunat on peitetty paksulla muovilla ja ajoittain myös vanerilevyillä melkein vuoden. Yhden kämpän kohdalla remontti viipyy vain murto-osan koko urakan ajasta, joten suurimmaksi osaksi ikkunoiden suojaamisesta meille asukkaille aiheutuva haitta on turhaa.

Parvekkeen ovi on jäänyt remontin ajaksi sulkematta ulkopuolelta. Tästä pääsee rakennustelineitä pitkin suoraan kadulle.

    Saneerausyhtiön kannalta on tietysti käytännöllistä, ettei asumismukavuutta tarvitse huomioida. Remppa voi olla levällään koko työmaan alueella, vaikka kerrallaan töitä paiskitaan vain muutamassa pisteessä. Asukkaat maksavat ja kärsivät, jotta yhtiön etu toteutuu. Olemme nöyrä kansa.

    Ennen töiden alkua meille asukkaille järjestettiin pari tiedotustilaisuutta, joissa olivat läsnä taloyhtiön, remontin suunnittelijoiden sekä urakoitsijan edustajat. Ensimmäisessä tapaamisessa mainittiin ohimennen, että asbestia on, mutta se hoidetaan asianmukaisesti. Toisessa infossa kysyin, miten meidät asunnoissa majailevat suojattaisiin asbestipölyltä purkutyön aikana? Urakoitsija totesi kuitenkin lyhyesti, ettei asbestia ole. Haitallinen aines oli muutamassa viikossa kadonnut.

    Kun parvekkeiden purkaminen alkoi, rappukäytävän ulko-oveen ilmestyi nimetön viesti. Siinä väitettiin, että nyt puretaan asbestia sisältävää materiaalia. Otin lapusta valokuvan ja lähetin sen isännöitsijälle kysyen, mistä voisi olla kyse? Vastaus tuli urakoitsijalta, joka totesi homman olevan hanskassa. ”Se siitä”, päättyi lyhyt ja jokseenkin ylimielinen viesti.

    Viikon kuluttua rappukäytävän seinään oli teipattu kopio ely-keskuksen tarkastusraportista. Sen mukaan purkutyömaalla oli asbestia, mutta sitä käsiteltiin asianmukaisesti. Urakoitsijan laiminlyönti oli asbestityömaasta varoittavan kyltin puuttuminen. Myöskään asukkaille ei oltu tiedotettu, vaikka tarkastajalle niin oli vakuutettu.

Viidennen kerroksen parvekkeet ilman väliseiniä ja vanhoja kaiteita muodostavat jännittävän käytävän.

    En tiedä, mitkä ovat saneerausfirmojen toimintaohjeet. Oliko meidän talon kohtelussa kyse yhtiön sisäisestä informaatiokatkoksesta vai tahallinen ongelman väistely? Asukkaille kuitenkin syntyi vahva epäluottamus sellaista yritystä kohtaan, joka ensin kertoo, että asbestia on, sitten kieltää sen, sitten väittää asian olevan kunnossa ja lopuksi pistää esille viranomaisen tarkastuskertomuksen asbestin käsittelystä.

    Jos urakoitsija on toiminut siinä luulossa, ettei asbestia ole, kytee ensimmäisenä epäilys, ovatko asukkaat – ja remonttimiehet – voineet vahingossa altistua pahamaineiselle rakennusmateriaalille? Talon koneellinen ilmastointi toimii melkoisen hyvin, jos mittarina käytetään märkien pyykkien kuivumista yön aikana. Ilman kiertämisestä huolehtiva huippuimuri on surissut normaalisti koko rempan ajan. Korvausilma otetaan ikkunoiden yläosien venttiileistä. Korvausilma on tullut asuntoihin suoraan asbestinpurkutyömaalta.

    Soitin ely-keskuksen asbestiasioista vastaavalle virkamiehelle, koska en enää luota urakoitsijaan. Mutta virkamies ei halunnut ottaa kantaa yksittäisen työmaan asioihin. En myöskään saanut vastausta, miten paljon asunnoissa remontin aikana asuvat ihmiset mahdollisesti olivat altistuneet asbestille. Virkamiehen mukaan asia oli todennäköisesti kunnossa, koska tarkastus oli tehty. En ole siitä niin varma.

    Käsitykseni mukaan vanhat parvekekaiteet olivat asbestilevyä. Jos olin altistunut keuhkosyöpää aiheuttavalle purkujätteelle, vahinko oli jo tapahtunut. En alun alkaenkaan etsinyt syyllistä, vaan tapaa välttyä vakavalta terveyshaitalta. Koska parvekkeet oli jo purettu, suojautumisesta ei enää ollut hyötyä. Asian selvittely jäi niin sanotusti vaiheeseen.

    Remontti on nyt suunnitelmien mukaisesti puolivälissä. Muutaman vuoden takaisesta putkien uusimisesta opin, että remppafirmat pitävät sopimussakkoja välttääkseen aikataulusta kiinni, mutta kiireen painaessa päälle ne alkavat luistaa laadusta. Työvirheitä korjataan jälkeenpäin pitkään. Odotan mielenkiinnolla, millaisia hutilointeja löydän uudesta asbestittomasta parvekkeestani.

Keittiökaupassa taso ei tarkoita tasoa

    Vanhan keittiön laminaattinen työtaso oli käytössä kulunut erityisesti niistä kohdista, joissa eniten työskenneltiin. Nuhruisimmista paikoista valkoisen värin läpi paistoi tumma lastulevyrunko. Pöydän pinta näytti likaiselta, vaikka olisi kuinka jynssännyt. Sen vuoksi se päätettiin vaihtaa uuteen samanlaiseen.

Kissa mittailee uutta työtasoa, joka ei ole taso.

Kissa mittailee uutta työtasoa, joka ei ole taso.

    Työtaso on L-kirjaimen muotoinen. Se on koottu kolmesta osasta, neliön muotoisesta kulmapalasta ja kahdesta pitkästä siivestä. Rakentaminen kahdesta palasta ei onnistu, koska siinä tapauksessa pidempi osa olisi niin pitkä, ettei se mahtuisi sisään ovista.

    Rautakaupoista ja verkosta voi ostaa melkein mitä vain, jos tietää, mitä haluaa, millaista, miten paljon ja mistä kannattaa hakea ja tilata. Minulla ei ollut halua alkaa etsiä taivereunaisia keittiötasoja, joten menin suureen kotimaiseen liikkeeseen, joka on erikoistunut keittiöiden rakentamiseen. Bonuksena tuli, että asennuksen sai tilata samasta paikasta.

    Keittiökaupassa odotti yllätys. Myyjän mukaan laminaatista ei voinut tehdä neliömäistä kulmakappaletta. Väite kuulosti oudolta, koska vanhassa tasossa myös kulmapala oli laminaattia. En ihan ymmärtänyt, miksi se oli mahdotonta.

    Myyjä vakuutti, että ainoa ratkaisu oli valmistaa kulmapala valkaistusta pähkinäpuusta. Epäröin, mutta kaupat kuitenkin syntyivät ja jäin odottamaan ilmoitusta päivästä, jolloin levyjen vaihto tehtäisiin.

    Asennuspäivänä sain töihin puhelun. Työtason asentaja kysyi varovasti, onko tosiaan tarkoitus, että kulmapala on sentin siipiä korkeampi? Sanoin, ettei ole, mutta pyysin konsultoimaan tason valinnutta myyjää. Tulos oli odotettu, korkea kulmapala laitettiin paikoilleen.

    Kyllä, olin hyväksynyt tarjouksen, mutta en ollut huomannut tarkistaa, että kaikki kolme tilattua palasta olisivat saman paksuisia. Myyjän oletettu asiantuntemus oli ollut syy, miksi asioin liikkeessä, joten olin jättänyt yksityiskohtien varmistamisen hänen vastuulleen.

Kotimaisen keittiöliikkeen huippusuunnittelun tulos: kissankupit vinossa.

Kotimaisen keittiöliikkeen huippusuunnittelun tulos: kissankupit vinossa.

    Wikipedian mukaan tasolla tarkoitetaan mitä hyvänsä pintaa, joka on tasainen ja riittävän laaja, esimerkiksi työtaso. Suomalaisessa keittiöliikkeessä sillä on eri merkitys, taso tarkoittaa erikorkuisia pintoja ja kalliimman materiaalin pakkomyyntiä.

    Valkoiseksi maalattu pähkinäpuu on osoittautunut rumaksi, pinnaltaan karkeaksi, roskia ja pölyä kerääväksi, vaikeasti puhdistaa eikä se kestä yhtään keittoastioiden lämpöä. Harmittaa, että annoin periksi keittiöliikkeen suunnittelijan uusavuttomuuden edessä.

    Ongelma kuulostaa vaatimattomalta, mutta kyse on periaatteesta, osaamisesta ja työn laadusta. Tavoitteena ei ollut luoda jotain ennen näkemätöntä vaan toistaa se, mikä oli onnistuneesti tehty aikaisemmin. Keittiön rakentajilta on vuosien saatossa kadonnut olennaista tietoa ja taitoa, kun kolmen laminaattipalan yhdistämisestä on tullut ylivoimainen tehtävä.