Tag Archives: tutkimus

Miksi paratiisi on vihreä?

Kiertelen vanhassa vehreässä puutarhassa, jonka kaariportti on puoliksi villiviinin tukkima. Ikääntyneiden omenapuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Puutarhavierailusta on vuosia, mutta edelleen muistan, miten paikka tuntui oikealta paratiisilta.napuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Myös se alkuperäinen Paratiisi eli Eedenin puutarha kuvataan Raamatun kertomuksissa suureksi puutarhaksi, johon Jumala istutti kauniita puita, jotka tuottivat syötäviä hedelmiä. Ei niin kaukana omasta kokemuksestani.

Vihreä ympäristö nostaa asunnon arvoa

Asuntokaupoilla kulkeva ostaja syynää tarkasti asunnon pohjapiirustuksen ja rakennuksen oleelliset kuntotiedot, mutta samalla hän kurkistaa, millaiset ovat näkymät ikkunoista. Vihreästä puistosta saa taatusti maksaa enemmän kuin naapuritalon seinästä.

Joillakin on kakkosasunto käytössä tai ainakin sellaisen hankintaa pohditaan. Ne sijaitsevat lähes yksinomaan maaseudulla puiden katveessa ja mielellään järven tai meren rannalla. Aurinko paistaa pisimpään etelään viettävillä tonteilla ja läntiset rinteet ovat auringonlaskun ihailijoiden unelmapaikkoja. Moni ostaja niitä tavoittelee, mikä näkyy myös hinnoissa.

Ihminen on osa luomakuntaa

Kehittynyt teknologia ja monimuotoinen kulttuuri erottavat meidät muista eläinlajeista, mutta biologiaa ei voi kumota. Olemme edelleen osa sitä samaa luomakuntaa, jossa varhaiset esi-isät elelivät lajina muiden joukossa.

Oma kokemus ja lukuisat tutkimukset vahvistavat, että metsässä liikkuminen rentouttaa, vähentää stressiä ja auttaa palautumaan arjen haasteista. Kyselytutkimusten tulokset on vahvistettu mittauksilla, joissa rentoutuminen on todennettu stressihormoni kortisolin pitoisuuden ja sydämen sykkeen madaltumisena.

Koska yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, myös rajoitetun kaupunkiluonnon vaikutuksista on alettu ottaa entistä tarkemmin selvää.

Puiden lähellä kannattaa asua

Viime vuoden lopulla julkaistussa tieteellisessä artikkelissa verrattiin saksalaisen Leipzigin kaupungin asukkaille kirjoitettujen masennusreseptien lukumäärää siihen, miten paljon heidän kotinsa läheltä löytyi puita.

Tulokset osoittivat, että asukkaat käyttivät vähemmän masennuslääkkeitä, jos korkeintaan sadan metrin säteellä asunnosta kasvoi puita. Sen perusteella rohkenen tehdä johtopäätöksen, että kaupungissa puun istuttaminen kannattaa. Se tukee hyvinvointia. Mutta terveyshyödyn takeeksi puut pitää sijoittaa tarpeeksi lähelle koteja.

Kaupungin kaavoittajilla iso vastuu

Kaupungin julkisissa tiloissa ei voi noin vain istuttaa yhtään mitään. Siksi kaavoittajien ja kaupunkiympäristöstä vastaavien pitäisi huolehtia, että puita on tarpeeksi joka puolella kaupunkia.  Ihannetilanteessa asukkaat näkevät ne heti kotioven avattuaan.

Kaikesta ihmisen ja yhteiskunnan edistyksestä huolimatta luonto on lajinmukainen elinympäristömme. Sen vuoksi viihtyisä ja terveellinen kaupunki on vihreä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Uusi tieto siirtää eläinten inhimillistämisen rajoja

Kissan katse on tutkimaton. Olisi mielenkiintoista edes hetken ajatella ja kokea kuin kissa.

    Perheen kaksi kattia ovat sisäkissoja. Veljekset ovat eläneet toistensa seurassa syntymästään saakka. Jos toinen lähtee eläinlääkäriin, kotiin jäänyt ryhtyy etsimään toveriaan. Se kulkee huoneesta toiseen ja päästelee kutsuvia kurkkuääniä. Kissat naukuvat vain ihmisille, eivät toisilleen.

    Mirrin poikkeava käytös on osoitus johdonmukaisesta reaktiosta ympäristön muutokseen. Kun veli yllättäen on kadonnut, sitä pitää etsiä.

    En tarkkaan tiedä, miten yksinäinen viiksiniekka kokee tilanteen, mutta jotain erityistä sen mielessä liikkuu, koska se toiminta on niin määrätietoista. Ihmiseltä voidaan vastaavassa tilanteessa tiedustella, miltä hänestä tuntuu. Eläimen kyseessä ollen voimme vain tarkkailla sen käytöstä ja yrittää siitä päätellä. Ehkä kotona olija on hämmentynyt omasta puolestaan, kun on yllättäen jäänyt omilleen.  Tai ehkä se on jotenkin huolissaan kumppanistaan, mihin se on joutunut.

Koira ymmärtää ihmisen ilmeitä ja eleitä muita eläimiä paremmin. Kuva Pixabay.

    Tässä vaiheessa monet moittivat, että eläinten tunteista puhuminen on niiden inhimillistämistä. He tarkoittavat, että annamme eläimille ominaisuuksia, joita on vain ihmisillä. Tunteiden osalta väite ei kuitenkaan päde. Ihmisillä ja muilla eläinlajeilla on tunteiden kaltaisia mielentiloja.

    Viimeisten vuosien aikana tiedeyhteisö on tutkimusnäytön perusteella hyväksynyt tosiasian, että eläimillä on tunteita. Yksimielisyys kohdistuu nimenomaan evoluution aikana jo varhain muodostuneisiin niin sanottuihin perustunteisiin. Eläimet voivat kokea pelkoa, vihaa ja surua, mutta myös iloa tai ainakin jonkinlaista mielihyvää. Elämykset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin omamme, mutta lähellä niitä.

    Asia on järkeenkäypä. Tunteet ohjaavat käytöstä ja auttavat meitä elämään muiden seurassa. Jos tuttu ihminen puhkuu kiukusta, lähestymme häntä eri tavoin kuin hänen leveästi hymyillessään. Ääritapauksessa luovumme kokonaan lähestymisyrityksestä juuri sillä hetkellä ja päätämme palata asiaan myöhemmin.

    Sama pätee eläimiin. Jos koira tahtoo mennä lähelle uhkaavasti murisevaa lajitoveria, se tekee sen eri tavalla kuin kohdatessaan häntää heiluttavan karvakuonon.

    Toisen yksilön tunteiden tulkinta ja oman käytöksen sopeuttaminen sen mukaiseksi toimii myös lajien välillä. Vihaiselta näyttävää koiraa varomme, mutta ystävällisesti katselevaa nelijalkaista menemme ehkä tervehtimään.

Leikkivän ihmisen ja koiran ilon tunne on samankaltainen. Kuva Pixabay.

    Koirat puolestaan ovat ylivertaisia tulkitessaan oman lajimme eleitä ja kasvojen ilmeitä. Erityisesti tavatessaan tutun ihmisen, koira toimii ihmisessä havaitsemansa tunnetilan mukaisesti. Se voi esimerkiksi ehdottaa leikkiä, vetäytyä syrjään tai pelkästään mennä luokse.

    Eläinten inhimillistämisen mahdollisuus on edelleen olemassa. Inhimillistämistä on, jos kuvittelemme eläimille ominaisuuksia, joita ei niillä ole tutkimuksissa osoitettu. Sellainen on esimerkiksi kostokäyttäytyminen.

    Nykyisen käsityksen mukaan eläimet eivät ole kostonhimoisia. Jos koira pissaa sisälle sen jälkeen, kun sitä on rangaistu, kyse ei ole kostosta. Lätäkkö lattialla lienee stressaantuneen eläimen reaktio rankaisuun, jonka syytä se ei ehkä ymmärtänyt. Koira voi myös olla peloissaan. Eläimen huomaamatta jääneet tulehdukset tai erilaiset kiputilat saattavat toisinaan aiheuttaa pissan lirahtamisen sopimattomaan paikkaan.

    Mitä paremmin ymmärrämme eläinten käyttäytymisestä, sitä vähäisemmiksi käyvät erot ihmisiin. Enemmän on kyse ominaisuuksien ja kykyjen aste-eroista kuin niiden puuttumisesta. Tämä tosiasia kannattaa hyväksyä, vaikka ottaisi koville.

Koiratutkimus edistää ihmisen hyvinvointia

    Koira asuu, nukkuu ja syö isäntäväkensä seurassa joka viidennessä suomalaisessa kodissa. Ei ihme, koska muihin eläimiin verrattuna koiran suhde ihmiseen on erityinen. Yhteinen historiamme yli 30.000 vuoden ajalta on vaikuttanut molempien perimään samansuuntaisesti. Ihmisen ja koiran aineenvaihdunta, kognitiiviset eli tiedolliset ominaisuudet ja jotkin sairaudet muistuttavat toisiaan enemmän kuin useimpien muiden eläinten.

Koiran työskentely agility-radalla on erinomainen esimerkki lajien välisestä yhteistyöstä.

    Vasta viime aikoina tiedeyhteisö on havahtunut, että läheisyydestään huolimatta koirasta on suhteellisen vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Jokaisella koiran kanssa elävällä on paljon kokemuksia ja käsityksiä oman lemmikkieläimensä kyvyistä, mutta niitä havaintoja ei voi yleistää koskemaan muita koiria ilman hyväksi koettuja lähestymistapoja.

    Tutkimusryhmäni on käyttänyt tieteellisiä menetelmiä sen selvittämiseen, miten koirat hahmottavat ympärillään eläviä ihmisiä ja lajitovereitaan. Osoitimme koiran katsovan sekä ihmisen että toisen koiran kasvoja ja tulkitsevan niillä näkyviä ilmeitä ja tunteita samaan tapaan kuin me ihmiset. Todistimme myös, ettei sellainen kyky ole ’vaistoa’ vaan koiran aivoilla on kyky erotella kasvojen yksityiskohtia ja tehdä niistä tunnetilaan liittyviä johtopäätöksiä. Tutkimuksessa koirat näkivät kasvokuvia tietokoneen näytöltä, joten ne eivät hyödyntäneet erinomaista hajuaistiaan.

    Laumaeläimenä koiraa kiinnostavat yksilöiden väliset sosiaaliset kohtaamiset. Yhdessä tutkimuksessa totesimme, että erilaisista sosiaalisista tilanteista koirat olivat kiinnostuneimpia kasvokkain tapahtuvasta ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Koirat näyttävät ymmärtävän ihmisten välisiä suhteita. Se voi olla yksi syy, miksi ne ovat niin suosittuja lemmikkejä.

    Perustunteet, kuten pelko, viha, ilo ja suru, ovat ohjanneet käyttäytymistä jo varhain lajinkehityksen alkuhämärissä. Tunteet auttavat meitä ja muita ryhmissä eläviä yksilöitä mukautumaan vaihtuviin sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi viha ihmisen tai koiran kasvoilla on varoittava signaali, joka kertoo, että tätä yksilöä kannattaa varoa. Sen vuoksi oli luontevaa, kun yhdessä koeasetelmassa totesimme, että koirat tutkivat tarkasti vihaisia kasvoja ja kaikkein tarkimmin toisen koiran vihaa uhkuvaa naamataulua.

Yhteinen miellyttävä hetki edistää sekä koiran että ihmisen hyvinvointia.

    Tunnetilat voivat tarttua lajista toiseen. Koiran silittäminen ja paijaaminen lisäävät koiran omistajan hyvänolon tunnetta ja laskevat verenpainetta. Samanaikaisesti myös koira tuntee mielihyvää. Tutkimus osoitti, että kuvatun kaltaisessa koetilanteessa onnellisuushormoniksi nimitetyn oksitosiinin erittyminen lisääntyi kummallakin. Positiivinen yhdessäolo vaikutti molempiin lajeihin samalla tavalla.

    Joskus koira omistajineen käyvät toistensa hermoille. Esimerkiksi koira leikkii mattoa repien, ihminen kieltää ääntään korottaen, mutta leikki jatkuu. Silloin on selvää, että ensin ihminen ja kieltohuutojen jälkeen myös koira stressaantuvat. Voi myös olla, että stressaantunut ihminen aiheuttaa vastaavan reaktion koirassa ilman erityistä tilannetta tai yhteenottoa. Stressi tarttuu ihmisestä koiraan. Sama voinee tapahtua myös toisinpäin, stressaantunut koira aiheuttaa stressireaktion omistajassa.

    Olemme uuden haasteen edessä. Koiran huonovointisuus voi välillisesti vähentää myös ihmisen hyvinvointia. Jotta saamme tieteellisen näytön ihmisen ja koiran väliselle tarttuvalle hyvinvoinnin heikentymiselle, tarvitsemme lisää koiratutkimusta.

Tyhmä ei puhetta ymmärrä

    KUULOAISTIN avulla ihmiset ja eläimet tarkkailevat ympäristöään sekä pitävät yhteyttä toisiinsa. Maalla ja ilmassa elävien lajien viestittely on yleensä omin korvin kuultavaa, mutta ei aina. Sen voi todeta esimerkiksi lemmikkeinä elävistä rotista. Ne kuulostavat äänettömiltä, mutta oikeasti niiden äänet ovat niin korkeita, etteivät korvamme rekisteröi niitä ilman apuvälineitä.

    OMAN lajimme ääntelyn olemme nimenneet puheeksi. Wikipedia määrittelee puheen ainoastaan ihmiselle ominaiseksi keinoksi koodata kielellisiä viestejä. Puheäänen tuottamiseen käytämme siihen tarkoitettuja anatomisia rakenteita ja fysiologisia ominaisuuksia, jotka muilta lajeilta puuttuvat.

    PUHEEN määritelmä rajaa sen avulla tapahtuvan viestinnän vain ihmisten väliseksi yhteydenpidoksi. Kuitenkin puhe on äänenkäyttöä samalla tavalla kuin naukuminen on kissan tai haukkuminen koiran. Oman lajimme sanomiset voimme ymmärtää, mutta lajien välinen kommunikointi on vaikeaa, koska tuskin osaamme edes alkeita eläinten ääni-ilmaisuista.

Kissa kertoo ajatuksistaan, mutta toisen lajin edustajana en sen ääniviestiä ymmärrä.

    PÄIVÄNÄ muutamana kissani käveli vastaan olohuoneessa. Kun ohitimme toisiamme, mirri kirahti sarjan siriseviä kurkkuääniä. En yllättynyt, koska tämä otus naukuu harvoin. Äänestä ja tilanteesta tunnistin, ettei kyseessä ollut tervehdys, mutta tarkempaa selkoa kotipedon viestistä en saanut.

    SANATTOMIEN eläinten kummalliselta kuulostavan ääntelyn sisältö ei ole kiinnostanut tutkijoita, joiden panostukset ovat kohdistuneet esimerkiksi rehuihin. Niitä on kehitetty tieteellisin menetelmin, jotta turvattaisiin paras mahdollinen kasvu ja tuotos.

    MYÖS eläinten pito-olosuhteita on tutkimuslähtöisesti muutettu paremmin vastaamaan niiden lajinmukaisia tarpeita. Nykyisin lehmät saavat liikkua ja sioille tarjotaan mahdollisuus tonkia ja puuhata.

    VIIMEISIMMÄT tieteelliset hankkeet ovat tuottaneet hyvinvoinnin mittareita, jotka ympäristön sijasta perustuvat eläimen käyttäytymisen ja sitä kautta sen oman kokemuksen arviointiin. Puuhakas eläin on todennäköisesti terve ja joltisenkin hyvinvoipa.

    VASTA viime vuosina on luonnontieteissä alettu laajemmin tutkia eläinten kognitiivisia eli tietoiseen tiedonkäsittelyyn liittyviä ominaisuuksia. Siksi meille on ehtinyt kertyä melko niukasti tietoa eläinten älystä. Yleisvaikutelma on, että eläimet ovat kyvykkäitä. Ne osaavat ja ymmärtävät enemmän kuin olemme luulleet.

    MUIDEN lajien äänenkäytön sisällöstä on kovin vähän tietoa. Pidämme eläimiä tyhminä, koska ne eivät ymmärrä puhetta, mutta tietämättömyys on suurta myös toisinpäin. Emme mekään ymmärrä, mitä eläimet ääntelyllään yrittävät kertoa. Mene ja tiedä. Ehkä ne vastaavasti pitävät meitä tyhminä.

    ELÄINTEN kuuloaistiin perustuvan kommunikoinnin tutkimiseen kannattaa panostaa. Kun ymmärrämme paremmin toislajisten ääniviestejä, voimme entistä kattavammin huomioida niiden tarpeet. Kylkiäisenä saamme syvempää tietoa myös itsestämme.

Haukotus tarttuu kuin tauti

Tylsää tämä lintujen tiirailu ikkunan takaa.

    KAHDEN sisäkissan kodissa hauskinta on seurata eläinten yhteiseloa. Aamuisin ne lähtevät liikkeelle ja illalla panevat maata yhtä matkaa. Lintujen tiirailu ikkunasta ja parvekkeella ulkoilu tapahtuvat yhdessä. Myös turkin pesu sattuu samaan ajankohtaan, vaikka huoltotoimet tapahtuvat eri huoneissa, jolloin mirreillä ei ole näköyhteyttä toisiinsa.

    USEIN kissat haukottelevatkin peräjälkeen. Melkein vuoden yritin ikuistaa kuvaan ammottavan kidan, mutta tapasin myöhästyä ratkaisevat sekunnin murto-osat. Oivallettuani leukojen aukomisen siirtyvän katista toiseen aloin ennakoida. Kun toinen haukotteli, piti juosta kameralle. Siten vain odottelin, kun toinenkin kita aukeni äärimmilleen.

Kita ammolleen ja keuhkot täyteen ilmaa. Se on haukotus.

    TUTTUUDESTAAN huolimatta haukottelun tarkoitus on edelleen epäselvä. Suu aukeaa ja keuhkot täyttyvät ilmasta, joten yhdeksi syyksi on ehdotettu hapenpuutetta. Haukotuksia on myös pidetty elimistön tapana viilentää aivoja, koska tutkimuksen mukaan kylmässä ilmanalassa ihmiset haukottelevat vähemmän kuin lämpimässä. Haukottelemme väsyneenä ja pitkästyneenä, mutta myös jännittyneenä ja stressaantuneena, joten pelkkä vireystaso ei riitä selittämään kitapurjeen esittelyä.

    IHMISTEN lisäksi useat muut eläinlajit haukottelevat. Niillä on jopa erilaisia haukotuksia. Esimerkiksi paviaanit haukottelevat sekä silmät kiinni että auki. Tutkijoiden mukaan serkkujemme leukojen revittely suljetuin silmin on aito haukotus, avoimin silmin kyse on tunnekuohusta.

    HAUKOTUKSET tarttuvat saman lajin yksilöiden välillä. Kun seurassa ensimmäinen suu ammottaa, niin kohta seuraavat suupielet aukeavat. Nykyään tiedämme, että haukotustartunta on kuin zoonoosi, se leviää lajista toiseen. Tutkimuksessa koirat haukottelivat, kun ne kuulivat isäntäväen haukotusääniä. Tarttuvilla haukotuksilla tuntuisi siten olevan selkeä sosiaalinen rooli. Ne voivat olla laumaeläinten välinen viesti, joka näkyy kauas.

Tuplahaukotus.

    UUSIMMAT ihmistutkimukset ehdottavat, että haukottelussa olisi kyse tunteista ja erityisesti empatiasta. Jos haukotuksesi tarttuu, sinusta pidetään. On myös epäilty, että fysiologisen prosessin ohjaajina toimisivat tunteita ja mielialaa säätelevät aivojen välittäjäaineet serotoniini ja dopamiini. Niiden määrän lisääntyminen laukaisisi haukotusrefleksin. Mene ja tiedä.

    MEIDÄN laumassa haukotus ja tarve käydä iltapäivätorkuille ylittävät helposti lajien väliset rajat. Sohvalla lojuva ja haukotteleva kissa vetää puoleensa niin, että sen viereen on pakko kellahtaa pötkölleen. Havainto ei varmasti ole tieteellisesti pitävä, mutta ainakin meillä kissan haukotus on lajista lajiin tarttuvaa laatua. Huooooh!

Tavoitteena eläimetön tiede

    Eläinsuojelujärjestön tilaisuudessa puhuttiin koe-eläimistä ja niiden suojelemisesta. Kuuntelin nuorta idealistia. Hänen ehdoton vakaumuksensa oli, ettei eläimiä saanut käyttää hyväksi minkäänlaisessa tutkimuksessa. Edes kuolleesta eläimestä ei sopinut ottaa kudoksia. Jyrkkä mielipide sulki pois myös eläinten ruumiinavaukset kuolinsyyn selvittämiseksi.

    Tapahtumasta on kulunut muutama vuosi ja sinä aikana koe-eläimiä koskevaan lainsäädäntöön on kirjattu ihanteellisen eläinsuojelijan ajatuksia. Direktiivi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelemiseksi tuli voimaan 2013.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

    EU:n yhteisenä tavoitteena on jossain vaiheessa pidättyä kokonaan eläinten hyödyntämisestä tutkimustarkoituksessa. Siihen liittyy kuitenkin ehto. Eläinkokeista luopuminen ei saa hidastaa uuden tutkimustiedon kertymistä, joten vielä ei olla kovin lähellä eläimetöntä tieteentekoa.

    Niin kauan kuin koe-eläimiä käytetään, tiedeyhteisön pitää tehdä kaikki mahdollinen niiden elämän helpottamiseksi. Käytännön ohjenuorana ovat niin sanotut 3R-periaatteet. Jokainen koe-eläimiä koskeva päätös pitäisi tehdä pohtimalla, miten se edistää yhden tai useamman koe-eläimen hyvinvointia.

    Ensimmäinen periaate tarkoittaa, että eläimet on kokeissa korvattava muilla tutkimusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Tällaisia korvaavia menetelmiä ovat esimerkiksi laboratoriossa kasvatetuissa soluissa tehtävät kokeet. Siten kemikaalien haitallisia ominaisuuksia tutkittaessa myrkyille altistetaan pelkkiä eläviä soluja kokonaisten eläinten sijasta.

    Toinen periaate edellyttää tutkimuksiin joutuneiden koe-eläinten lukumäärän vähentämistä. Tavoitetta edistetään suunnittelemalla eläinkokeet paremmin ja tarkemmin. Kokeeseen otettujen eläinten lukumäärän pitää perustua matemaattisiin laskelmiin eikä pelkkään arvioon.

    Eläimiä ei myöskään saa olla kokeissa liian paljon, koska silloin osa joutuu kärsimään turhaan. Sama tieto olisi saatu ilman niiden mukanaoloa. Myöskään liian vähäinen eläinmäärä ei ole hyväksyttävää, koska siinä tapauksessa luotettavia tuloksia ei tule ja kaikki eläimet ovat olleet testeissä tarpeettomasti.

    Kolmannen periaatteen mukaan koemenetelmiä on kehitettävä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä eläimille. Samaa periaatetta tulkitaan myös niin, että eläinten asuinympäristöä on muutettava niiden lajinmukaisia tarpeita vastaavaksi. Yleensä tämä tarkoittaa vähintään mielenkiintoisia puuhavälineitä virikkeeksi ja piiloutumissopukoita omaa rauhaa varten.

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

    Eläimistä vapaaseen tutkimukseen siirtyminen edellyttää määrätietoista työtä. Vaikuttamistapoja on monenlaisia. Koe-eläinten kanssa työskentelyä ei yleensä pidetä eläinystävällisenä puuhana, mutta silloin voi suoraan omilla toimillaan parantaa niiden kohtelua.

    Jos ryhtyy lääke- tai kemikaalialan viranomaiseksi, sitä kautta voi vaikuttaa eläinkokeiden määrään ja laatuun ennen uuden lääkkeen tai kemikaalin pääsyä markkinoille.

    Tutkijat tutkivat, mitä joku suostuu rahoittamaan. Pyrkimällä rahoittajan rooliin voi nopeasti ja tehokkaasti vaikuttaa siihen, minkälaisilla eläinkokeilla tietoa hankitaan.

    Jos ei halua liian lähelle koe-eläimiä, niin silloin kannattaa liittyä jäseneksi eläinsuojelujärjestöön, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja rahoittajiin. Laiskin ryhtyy eläinsuojelukummiksi. Pieni rahasumma siirtyy kuukausittain eläinsuojelujärjestölle ilman sen kummempaa vaivaa.

    Jotain on tehtävä. Valitse oma tapasi vaikuttaa.