Tag Archives: viherpeukalo

Helpoin elävä kukka ikinä

 

Viherkasvit ovat kivoja, mutta kaikilla ei ole viherpeukaloa. Meillä selviävät vain hyvin sopeutuvat ja vaatimattomat lajit, jotka sietävät vähemmän asiantuntevaa huolenpitoa. Niinkin yksikertainen asia kuin kastelu, liikaa tai liian vähän, on välillä arpapeliä. Joidenkin kasvien osalta se onnistuu, useimpien ei.

Vasta kaupasta tuotu amarylliksen sipuli. Vahapinta antaa sille kauniin kiillon. Sipuli pysyy pystyssä siihen kiinnitetyn metallikehikon avulla.

Suosikkejani on uhkea amaryllis, joka tunnetaan myös nimellä ritarinkukka. Amarylliksen valtteja on hoidon helppous. Jos kasvin hankkii nuppuvaiheessa, sen kukinta onnistuu melkoisella varmuudella. Kastelemalla niukasti kukkavarsi pysyy varsin lyhyenä. Runsaampi veden anto nostaa kukinnon korkeammalle. Sen enempää ei voi epäonnistua.

Kukkateollisuus huomioi entistä paremmin myös meidät vähätaitoisemmat kasvien ystävät. Sen vuoksi markkinoille on tuotu vielä helpommin hoidettava amaryllis. Se myydään sipulina, jonka pinnalle on valettu vahakerros. Vaha estää sipulia kasvattamasta juuria, joten kaikki kasvuvoima suuntautuu kukintoihin. Vahapintaista sipulia ei istuteta maahan eikä sitä kastella. Se vain on ja kukoistaa yksinkertaisella rautalankajalustalla, johon se on kiinnitetty pystyssä pysymisen turvaamiseksi.

Vahapäällysteinen amarylliksen sipuli kukkii samalla tavalla kuin multaan istutettu.

Sopivassa valossa ja lämmössä vahattu sipuli kasvattaa pitkävartisen kukan. Hoito-ohjeessa väitetään, että niitä voi peräjälkeen ilmestyä jopa kuusi. Oma amaryllikseni kukoisti ensimmäisen kerran tammikuussa. Huhtikuussa se alkoi puskea uutta kukkavartta. Odotan innolla seuraavaa kukintaa. Saa nähdä, miten se selviää urakasta. Koska sipulia ei kastella, en voi pilata sen elämää väärällä veden määrällä. Sen on selvittävä omillaan.

Ensimmäisen kukkavanan jälkeen alun perin sipulin sileä vahapinta on jonkin verran poimuuntunut ja aivan pohjasta tunkee läpi pari juuren kärkeä. Kevät on pistänyt myös juuret kasvuun, mutta vaha estää niitä lisäämästä pituutta. Täytyy myöntää, että vahapinta ei enää ole parhaimmillaan. Se näyttää liian suurelta pullukan päälle vedetyltä sukelluspuvulta.

Sipulin voi istuttaa multaan, jos vahan kuorii pois. Kun kasvuintoiset juurentyngät ovat jo osaksi nostaneet vahakuorta irti sipulin pinnasta, lopun kuoriminen tuskin on vaikeaa. En kuitenkaan aio tehdä niin. Testaan mainoksen lupausta ja odotan seuraavaa kukkaa.

Ihmesipulin hinta on melko korkea, mutta hoidon helppous tai oikeastaan hoidon tarpeettomuus ja toistuvan kukoistuksen varmuus parantavat hinta-laatu -suhdetta. Oikeat viherpeukalot saavat sipulin varmaan kukkimaan vielä useammin multaan istutettuna, mikä edelleen parantaa sijoituksesta saatua hyötyä.

Kerran kukkinut amarylliksen sipuli pukkaa uutta kukkavartta. Vahapinta on noussut poimuille alla kasvavien juurten työntäminä.

Ajoittain tajunnanvirrassa ajelehtii jonkinlainen rinnastus eläinten suojeluun. Vuosikymmeniä sitten ei uskottu, että eläimet voisivat tuntea ja kärsiä, mutta nyt tosiasia on tunnustettu ja kirjattu lainsäädäntöön. Voisiko näin käydä myös kasveille? Voisivatko ne kärsiä, kun juuret pakotetaan mytyksi ja niitä estetään vapaasti kasvamasta?

Ruukuissa kasveja on hoidettu maailman sivu. Kun maanpäälliset osat kukoistavat, olosuhteet lienevät riittävät myös juuristolle. Tähän mennessä tiede ei ole tarjonnut minkäänlaisia todisteita kasvien tietoisuudesta. Niitä odotellessa jatketaan kuten ennen.

J.K. Pari viikkoa kirjoituksen julkaisemisen jälkeen uusi kukkavarsi nuupahti ja kuivui pois.

Joulutähti ei ole niin myrkyllinen kuin luullaan

    ENSIMMÄISENÄ adventtina kotiini kannetaan joulutähti yhtä varmasti kuin kuusipuu runsaat kolmisen viikkoa myöhemmin. Kissojen vahtipartio ilmestyy tarkastelemaan tulokasta viimeistään siinä vaiheessa, kun kylmänarkaa huonekasvia puretaan pois paksuista suojapapereista.

Kissankokoinen joulutähti tuli taloon.

Kissankokoinen joulutähti tuli taloon.

    JOULUTÄHTIÄ on saatavana monen kokoisia, mutta meillä ne tavallisesti ovat monilatvaisia kissankorkuisia komistuksia. Suuren koon tuoman näyttävyyden ikävä puoli on, että lehdet sattuvat sopivasti riiviöiden nenän tasalle.

    KATIT kiertelevät tulokasta ja nuuskuttavat sen lehtiä keskittyneesti. Matkansa aikana kasvihuoneelta meille se on selvästi kerännyt itseensä hajujälkiä. Nenäni ei niitä erota, mutta olisi kiinnostava tietää, millaista tarinaa ne kissoille kertovat.

    JOULUTÄHDET kuuluvat tyräkkikasvien laajaan, yli kaksi tuhatta lajia käsittävään heimoon. Suositun koristekasvin alkuperä on Väli-Amerikassa, jossa ne voivat kasvaa pari kolme metriä korkeiksi pensaiksi tai pieniksi puiksi.

    TYRÄKEILLÄ on myrkyllinen maine ja sen vuoksi niitä on opittu kavahtamaan. Siitä varmaan johtuu, että joulutähden vaarallisuus puhuttaa lemmikkieläinten omistajia erityisesti kukinnan sesonkiaikana. Media ja kaikenlaiset eläinpalstat muistuttavat asiasta näyttävästi.

    ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN kirjallisuus ei kuitenkaan tunne yhtään joulutähden aiheuttamaa kotieläimen kuolemaa. Se ei tietenkään takaa, etteikö ikäviä tapauksia olisi, mutta niistä ei tiedetä. Täysin harmiton joulutähti ei silti ole.

Utelias kissapeto tulee tarkastamaan vihreän tulokkaan.

Utelias kissapeto tulee tarkastamaan vihreän tulokkaan.

    KISSAPERHEISSÄ sattuu usein, että lehtiruoti tai muu kasvin osa murtuu. Silloin haavakohdasta valuu kasvinestettä, joka voi ärsyttää ihoa. Ärsytys näkyy punoituksena ja mahdollisesti myös kutisee.

    SYÖTYNÄ joulutähti ärsyttää suun ja ruoansulatuskanavan limakalvoa. Ärsytys ilmenee kuolaamisena, oksentamisena ja harvemmin ripulina. Perusterveen eläimen oireet menevät yleensä ohi ilman erityisiä toimenpiteitä.

    KISSOJEN aineenvaihdunnasta johtuen ne ovat muita kotieläimiä herkempiä vierasaineiden, kuten lääkkeiden, haitallisille vaikutuksille. Siksi erityisesti kissojen omistajia varoitellaan joulutähden vaaroista. Kokemuksen mukaan kasvineste ärsyttää suhteellisen samalla tavalla eri lajeja. Tältä osin kissan ei pitäisi olla muita herkempi.

    JOS viiden kilon kissa ja viidenkymmenen kilon koira syövät saman määrän joulutähden lehtiä, mirrin oireet voivat olla rekkua voimakkaammat, mutta se johtuu katin pienemmästä koosta.

Viherpeukalon puuttuessa joulutähden lehdet kuivuvat ja irtoavat itsestään.

Viherpeukalon puuttuessa joulutähden lehdet kuivuvat ja irtoavat itsestään.

    EN tunnustaudu viherpeukaloksi, joten hoidossani olevien joulutähtien alimmat lehdet pakkaavat kuivumaan ja putoamaan. Kissat saalistavat kuivia irtolehtiä, mutta niistä ei valu kasvinestettä, joten ne eivät ärsytä ihoa.

    SUUHUN tai suolistoon joutuneiden kuivien kasvinosien vaikutuksesta ei ole varmuutta. Ärsytyksen aiheuttavat aineet voivat säilyä kuivassa kasvissa ja liueta sylkeen tai mahan sisältöön sinne joutuessan. Siksi yritän ennakoida ja poistaa kuivumassa olevat lehdet ennen irtoamista.

    KOKEMUS on osoittanut, että ensi kohtaamisella meidän pedot vääjäämättä nappaavat kotiin tuodun joulutähden lehden suuhunsa. Koska tämän tiedän, odotan mirrien vieressä niin kauan, että saan ne kiinni itse teossa, hampaat kasvissa. Täsmälleen sillä hetkellä kiellän ja nostan viiksiniekat kauemmas. Kissat oppivat yleensä kerrasta: uudelle kasville pitää antaa joulurauha.